Koulun historia

Maalaistalon vintiltä se alkoi – Lapuan oppikoulun taival

Lapuan lukion juuret juontavat vuoteen 1904. Tuolloin perustettiin Lapuan yhteiskoulu. Yhteiskoulu tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että pojat ja tytöt koulutettiin yhdessä. Yhteiskoulu-nimiset koulut olivat oppikouluja, joihin sisältyi keskikoulu ja lukio.

Lapuan yhteiskoulu oli kolmas maalaiskuntaan perustettu oppikoulu koko Suomessa. Lähimmät sijaitsivat Vaasassa ja Kokkolassa. Oppikoulun käyminen oli erittäin harvinaista ja ylioppilaat kunnioitettuja henkilöitä. Vuosisadan alun Lapualla oli edistyksellisyyttä, näyttämisen halua sekä tarmokkaita yksilöitä, ja niin aloitettiin koulunpito vuonna 1904. Ennen oman talon valmistumista toimittiin Lahden talon yläkerrassa neljänkymmenen oppilaan voimin. Ylioppilas Alma Heikkinen opetti melkein kaikkia aineita.

Ensimmäiset ylioppilaat leivottiin vuonna 1912. Kymmenen abiturienttia suoritti kokeet hyväksytysti. Ensin tehtiin kirjalliset kokeet koululla ja sen jälkeen matkattiin Helsingin yliopistoon suullisiin kokeisiin. Valkolakit saatiin yliopistolla, minkä jälkeen sai kirjoittautua yliopiston opiskelijaksi.

Vuonna 1906 valmistuneen Lapuan yhteiskoulun tupa eli eteisaula, taustalla juhlasali. Koulurakennus tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1951. Kuva: Pyhälahden valokuvaamomuseo 23.4.1929.
Vuonna 1906 valmistuneen Lapuan yhteiskoulun tupa eli eteisaula, taustalla juhlasali. Koulurakennus tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1951. Kuva: Pyhälahden valokuvaamomuseo 23.4.1929.

Alma Heikkinen johti koulua vain vuoden. Koulun ensi vuosikymmenten merkittäviksi persooniksi kohosivat Ale ja Hilja Riipinen. Molemmat, etenkin Hilja, olivat aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hilja Riipinen oli poliittisesti oikeistolainen ja kuului Lotta Svärd -järjestön, Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen johtohahmoihin. Koko koulun henki oli kristillis-isänmaallinen. Vapaussota koettiin hyvin voimakkaasti. Sen jälkeen toimittiin Suojeluskunnassa. Lapuan liikkeen vuosina oppilaat meinasivat innostua vähän liikaakin, ja IKL:n kaudella sinimustia puolueunivormuja nähtiin monilla oppilailla. Kristillinen perusvire näkyi esimerkiksi siinä, että koulussa ei kirkkoherra Malmivaaran mahtikäskyn vuoksi tanssittu. Teinikunnan konventeissa mentiin piirileikkejä, joissa sai kyllä pitää kädestä.


Lapuan yhteiskoulun ja maanviljelyslyseon opettajat 1923. Santeri Lahdensuo edessä oikealla, Ale Riipinen toinen oikealta, Hilja Riipinen kolmas oikealta. Kuva: Pyhälahden valokuvaamomuseo 25.5.1923.


Suojeluskuntajoukkue Lapuan yhteiskoulun pihalla 1938. Kuva: Pyhälahden valokuvaamomuseo.

Sotien jälkeen koulu muuttui yksityiskoulusta valtion kouluksi ja sai nimen Lapuan yhteislyseo. Oppikoulun käyminen yleistyi, ja koulu pursusi oppilaita. Jopa suurimmat siivouskomerot piti ottaa opetuskäyttöön. Suurten ikäluokkien myötä koulumaailma politisoitui. Kouluneuvostot syntyivät ja puoluetunnuksiakin käytettiin.

Oppilasmäärän kasvaessa Lapuan kunta perusti Lapualle toisen täysimittaisen oppikoulun. Vuonna 1959 työnsä aloitti Lapuan keskikoulu, josta tuli Kiviristin yhteiskoulu. Uusi koulu sai vuonna 1964 uuden koulurakennuksen, joka oli aikanaan hyvin moderni. Sama rakennus palvelee edelleen Lapuan lukiona. Kiviristin yhteiskoulua johti Arvi Suutala, lapualaisten hyvin tuntema pappismies.

Vuonna 1974 peruskoulu-uudistus saavutti Lapuan. Vanhojen oppikoulujen lukioasteet sulautettiin yhteen. Syntyi Lapuan lukio, joka sijoitettiin Kiviristin yhteiskoulun tiloihin. Lapuan lukiolla on ollut tähän mennessä kolme rehtoria: Arvi Suutala, Lauri Pippola ja Kaisa Piiparinen. Lukio on muutettu kurssimuotoiseksi ja sitten luokattomaksi. Oppilaita on riittänyt. Opettajat ovat opettaneet ja oppilaat oppineet. Lapuan lukio on maakunnan mittakaavassa suurehko lukio, joka kykenee tarjoamaan laajan valinnaisuuden. Se on yleislukio, joka pyrkii pitämään kaikista oppilaista huolta mutta myös tarjoamaan haasteita niitä haluaville.


Lapuan yhteiskoulun II B:n tyttöjä vuonna 1929. Kuva: Pyhälahden valokuvaamomuseo 25.1.1929.

Lapuan lukion historiaan voi tutustua tarkemmin julkaistujen historiikkien kautta. Julkaisuja voi ostaa lukion kansliasta.

Lapuan oppikoulut 75 v. 1904–1979: 5 euroa
Lapuan oppikoulut 1904–2004: 20 euroa

Mahdolliset postikulut lisätään hintaan.

 


REHTORI
Kaisa Piiparinen

(06) 438 4 490 / 044 438 4490

 

APULAISREHTORI
Esa Mäenpää

044 438 4494

 

KOULUSIHTEERI
Paula Alakarhu

(06) 438 4491
lukionkanslia(at)lapua.fi

 

OPINTO-OHJAAJA
Markus Möykkynen

(06) 438 4495
044 438 4495

 

TERVEYDENHOITAJA
Päivi Niskanen

044 438 4940

 

KOULUKURAATTORI
Alex Södor

044 438 4489

 

KIINTEISTÖHUOLTO
Jarmo Luomanperä
* kiinteistöhuoltaja

Mikko Takamäki
* kiinteistöhuoltaja

Kiinteistöhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys
(06) 438 4664

044 438 4732

 
044 438 4779

YTL | Ruokalista | Kouluvuosi kuvin ja sanoinKirjasto | Koulun historia | Henkilökunnalle